Vihdoinkin-niminen maalaukseni on levinnyt aika hyvään tahtiin, ja ensimmäinen erä siitä tehtyjä printtejä on jo myyty melkein loppuun. Yhtä lukuunottamatta kaikki julisteet ovat lähteneet ulkomaille: Italiaan, Amerikkaan ja Kanadaan. Pohdin tässä juuri, että tilaisinko niitä lisää jo etukäteen vai odotanko, että ne loppuvat varastosta. Ettei sitten käy niin, että printtejä kasaantuu pienen asuntomme nurkkaan ihan kauhean iso määrä.
On ollut ihanaa kuulla, että maalaus on koskettanut niin monia! Ihmiset ovat kokeneet sen voimaannuttavaksi ja lohduttavaksi, mikä oli tarkoituskin. Toki jokaisesta jaosta löytyy vähintään yksi pekoni-aiheinen kommentti (alkoipas tehdä mieli pekonia / teen juuri pekonia / herkullinen possu, siitä saisi hyvää pekonia), mutta sitä nyt osasin odottaakin. Harmittaa vain tämä Homer Simpsonin aiheuttama globaali mielikuvituksen puute. Kyllähän possuista nyt paljon muutakin kuin pekonia tehdään, joten olisi virkistävää saada vähän vaihtelua lihajalosteisiin, jos jollakulla on niitä tarve luetella.
Toinen itseäni harmittamaan jäänyt asia on, etten tajunnut pistää minkäänlaista vesileimaa kuvaan... nimikirjoituksestani kukaan ei takuulla saa mitään selvää. Maalaus lähti leviämään jaettuani sen Vegans UK -ryhmään (kun vielä olin Cambridgessa). Ihmiset kysyivät, saiko sitä jakaa ryhmän ulkopuolelle ja annoin tähän luvan sillä ehdolla, että nimi laitetaan kuvatekstiin. En ajatellut, että sen leviäminen lähtisi näin käsistä ja nimi putosi jossain vaiheessa kyydistä kokonaan. Onneksi vegaanipiirit ovat suhteellisen pienet, joten harva se päivä minulle tulee Instagramin kautta "ilmiantoja" siitä, jos joku postaa maalaukseni ilman mainintaa taiteilijasta. Huomautan asiasta kommentteihin, ja joskus käyttäjät lisäävät sen jälkeen nimeni kuvatekstiin. Useimmiten kuitenkaan eivät.
Sinänsä tällä ei ole mitään väliä. Kuva on tarkoitettu lohduksi, joten taiteilija ei ole pääosassa. Lisäksi kuva on niin pieni, että tuskin kukaan siitä rahallisesti hyötyy. Ihan periaatteesta olisi kuitenkin mukavaa, jos kiinnostuneet löytäisivät taiteilijan sen kautta. Toisaalta, jos ihmisiä oikeasti kiinnostaa, niin he kyllä löytävät: eräs amerikkalainen tilaaja kertoi, kuinka oli printtiä havitellessaan kysellyt kaikilta tietämiltään vegaaneilta taiteilijasta, ja vastausta löytämättä ottanut kuvakaappauksen Instagramiin jaetusta kuvasta, laittanut sen Googlen käänteiseen kuvahakuun, löytänyt tiensä Planet Manelin tekemään haastatteluun ja siten nettisivuilleni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Asiallista kielenkäyttöä sitten : )
Kiitos kommentista, tulen iloiseksi siitä!