Työharjoittelujaksoni starttasi jokin aika sitten. Tähän on ollut melkoinen totutteleminen, sillä työn oppimisen lisäksi takana on moniin uusiin ihmisiin ja tapoihin tutustumista. Maalaus- ja piirustusvälineet ovat olleet mukanani koko ajan, mutta niihin olen tuskin ehtinyt koskeakaan. Päivät ovat välillä venyneet tajuttoman pitkiksi, enkä vapaa-iltoinani saa ajateltua mitään muuta kuin tulevia työtehtäviä. Ehken siis ole vielä tottunut tähän rytmiin. Tässä on kaikki, mitä olen viimeisen kuukauden sisällä saanut aikaan:
 |
| Ylhäällä vasemmalla: aloin luonnostelemaan minua ja Korppua. Ei ihan natsannut, suuni on liian vaikea piirrettävä. Alhaalla vasemmalla: eräs julkimo, arvaatko kuka? Hänenkin naamaansa mielenkiintoni loppui vähän turhan nopeasti... ehkäpä tässä joku päivä koitan jatkaa näitä. |
Piirustus- ja käsityötaitojani olen harjoittanut jonkin verran töiden varjolla. Esimerkiksi nuo ylhäällä näkyvät paperinuket leikkasimme ja väritimme lasten kanssa eräällä leirillä, ja teimme niillä myöhemmin pienen näytelmän. Lisäksi olen saanut töiden lomassa kutoa, sillä en omistanut hautajaisiin sopivia hanskoja, ja tein sellaiset päivää ennen töiden ensimmäisiä hautajaisia.
 |
| Lapsia ärsytti koko näytelmän ajan, kun sulhasen lakki osui vinoon :D |
Jos tälle alalle (siis papiksi) joskus päädyn, niin olisi hauskaa virkata paperinukkien
(-nukkejen?) lisäksi Jeesus ja opetuslapset, ja opettaa lapsia niiden avulla.
Vaikkei minua ole harjoittelun aikana ihan kauheasti hotsittanut taiteilla tai tehdä käsitöitä, niin aina kotiin palatessa inspiraatio iskee päin kasvoja kuin... no sanotaan vaikka, että kuin vasara (inspiraativajausta löytyy tällä hetkellä myös kielikuvien suhteen). Joko kodissani on erityisen luova ilmapiiri tai sitten Korppu vaan sattuu olemaan muusani. Joka tapauksessa, kotona käymiseni ovat olleet sen verran nopeita pyrähdyksiä, että olen taiteilu-innostuksesta huolimatta lähinnä keskittynyt Korpun kanssa rentoutumiseen. Yksi ilta leffaa katsoessa tulin silti virkanneeksi aika hauskan pupun. Jätin sen Korpulle seuraa pitämään.
 |
| Pupu. Tälle pitää jossain vaiheessa tehdä kaveri. |
Aika on siis sujunut melko lailla töissä, töissä ja junassa. Junasta käsin olen bongaillut vallan upeita graffiteja, ja kadehtinut niiden tekijöiden taitoa. Tuntuu, ettei oikeita graffiteja ole pitkään aikaan näkynyt missään, vaan niiden sijaan kirkkoveneitä ja omaa nimeä piirretään yksivärisenä ja tylsänä joka paikkaan.
 |
| Vasemmalla: upeita graffiteja. Keskellä: kalenteri, jonka askartelin Korpulle ennen harjoittelun alkamista. Jokaiselle harjoittelupäivälle on luukku, josta löytyy lahja, viesti, vitsi tai jotain muuta mukavaa. Kun kalenteri oli vielä keskeneräinen, piilotin sen kaappiin. Korppu talloi sen huomaamattaan varmaan kolmesti. Lopulta älysin "piilottaa" kalenterin keskelle olohuonetta, jolloin hän ei edes huomannut sen olemassaoloa. Oikealla: Silinteri-Jeesus. |
Uusia tilauksiakin on tullut melkoinen määrä. Milloin pitäisi kuvittaa kaikista kirkkoherroista muotokuvat, milloin tehdä sukupuita ja milloin piirtää kanssatyöntekijän koira. Kaikki tilaukset ovat valitettavasti vitsillä heitettyjä, eli oikeasti bisnes ei juurikaan luista tällä hetkellä. Tosin siihen osasin jo varautua omien kiireideni keskeltä.
Tällä hetkellä tilauksessa olevia piirroksia ja maalauksia jatketaan taas maaliskuussa. Asiakkaille olenkin jo varoitellut viivästyksestä.
