keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Viltsu, 2013

Maalauksessa ylvästelee perheemme 12-vuotias tiibetinspanieli, Pekdoro's Devil, kutsumanimeltään Vili. Maalaus oli alunperin tarkoitus toteuttaa jo vuosi sitten, mutta vasta eilen sain aikaan aloittaa tämän : )

keskiviikko 24. heinäkuuta 2013

Maalausarkea

Jälleen kerran olen palannut rippileiriltä, joka sattuikin olemaan kesän viimeinen. Tästä eteenpäin syntyvät blogitauot siis ovat innostuksen puutteen, tai mahdollisesti (mutta epätodennäköisesti) kiireen aiheuttamia.

Bloggaamiseen kuuluu ainakin jonkinlainen kuulumisten vaihto, etenkin silloin kun uusia maalauksia/piirroksia tai ajatuksia muuten ei ole syntynyt. Sen vuoksi jaan seuraavaksi hieman maalauksiin liittyvää arkea.
_Tähän blogimerkintään kuuluvat ehdottomasti huonoimmat väliotsikot ikinä_


Palkkapäivää odottaen

Maalaamisen kannalta menee erittäin hyvin. Sivellinsormet täristen odotan palkkapäivää ja sitä kun saan jälleen ostaa uusia maalauspohjia ja fiksatiivia.

Olen kesällä ollut erityisen innostunut kuvittamaan lauluja, mutta päätös siitä, minkä laulun kuvittaisi on vaikeaa tehdä. Niin monet biisit ovat inspiroivia ja kauniita. Onko muuten kukaan lukijoista ikinä kuvittanut kappaleita?

Uusia töitä ei ole syntynyt, koska olen keskittynyt värkkäämään lähinnä synttärikortteja pikkusiskoilleni, joista toinen täytti viimeviikolla kolme ja toinen täyttää tänään neljä. Isoja tyttöjä ovat jo ^^


Maalaukset lentävät pesästä :'(

Olen viimeviikkoina ylittänyt montakin tasoja maalaamisen kanssa: ensinnäkin, kehystin oman työni, Taivasikkunan. Sellaista en ole koskaan ennen tehnyt, sillä minun on jotenkin kauhean vaikea laittaa omia töitäni seinälle. Myöhemmin sain samasta työstä kehuja myös DeviantArtiin, mikä on myöskin minulle uutta.
Ja sen jälkeen ks. työstä tarjottiin minulle 200 euroa! En myynyt, koska taulu tuottaa niin mukavan ja rauhallisen olon minulle itselleni.
Pistin myyntiin myös Venetsialaiset ja Syyskävelyn. Ne varattiin jo, mutta ostaja haluaa nähdä ne ennen kauppoja livenä, mikä tietysti on ymmärrettävää. Maalaukseni siis itsenäistyvät ja aikuistuvat, lähtevät kotoa suureen maailmaan.

Monia sellaisia teoksia on valmistunut, joita en vielä voi julkaista, koska ne on tilattu esim. synttäriyllätyksinä eivätkä juhlat ole vielä ;)

Eipä tänne tämän ihmeellisimpiä maalaamiskuulumisia oikeastaan kuulukaan.
Live long and prosper!

lauantai 6. heinäkuuta 2013

Yritys hyvä kymmenen

Oli jälleen kerran aika yrittää sutaista omaakuvaa, mutta taaskaan se ei oikein onnistunut. Lopputulos on vääristynyt, koska silmät ovat niin eri korkeudella. Mutta nooh, yrittänyttä ei laiteta.




Olen jotenkin kauhean laiska korjaamaan tuollaisia virheitä, jos tiedän että taulu tulee ihan vain itselleni... onko muita, joilla on sama vika? :D





Syntyprosessi:











keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

Taivasikkuna, 2013


Taivasikkuna syntyi aika mielenkiintoisella tavalla. Istuin tylsistyneenä ja hieman surumielisenä katsomassa TV:tä ja päätin sitten alkaa maalaamaan. Halutti hirveästi tehdä vesipisaroita, niinpä maalasin ensin pohjavärin ja aloitin pisarat. Ne onnistuivat todella hyvin ja lopputulos muistutti minusta luomiskertomusta. Olimme joskus erään opiskelutoverin kanssa keskustelleet kuinka hienoa olisi joskus maalata se, koska se on vain jotenkin maalauksellinen stoori :D Muut eivät kuulemma näe sitä niin, mutta mun mielestä jo "Jumalan henki liikkuin syvyyksien yllä" kuulostaa aikas jännältä.

Noh, joka tapauksessa, suunnitelmiin tuli muutos, kun muistin miten yksi nettipiirustuskerhon jäsen oli kertonut minulle unestaan, jossa oli kiemurtelevia sateenkaaria. Hetken mielijohteesta päätin maalata ne. Siitä puolestaan tuli mieleeni viime viikon rippileiri, ja siellä kuullut laulut kuten "Väsyneet maan" (kannattaa kuunnella), "Martin Luther Kingin laulu" ja "Mitähän tekevät Taivaassa", sekä oppitunti jonka pidin Taivaasta rippikoululaiselle. Päätin maalata oman näkemykseni Taivaaseen saapumisesta.
Kukaan ei tiedä millainen paikka Taivas on, mutta lyhyesti kuitekin sellainen, jota ei voi ihmismielellä käsittää ja jossa ei ole enää surua, murhetta tai kipua. Paikka, jossa ainakin minulle jälleennäkemisen riemu on tärkein asia. Kuvassa on pieni, musta läntti "taivaanrannassa", ovat itseasiassa ne läheiset, jotka ovat menneet sinne edeltäkäsin. He juoksevat vastaan.

En tiedä, olenko väsynyt tai jotain, mutta mulla oikeasti itketti ajatus jälleennäkemisestä niin paljon että pillitin ihan täysillä samalla kun maalasin tätä työtä :D

Syntyprosessi:







Pidän todella monesta asiasta tässä työssä. Sateenkaaret ovat kivasti taustalla, ja kuuluvat hyvin kristilliseen symboliikkaan. Myös vesipisarat onnistuneet hyvin ja tunnelma juuri se mihin pyrin. Harmittamaan jäivät mielestäni liian monet vesipisarat, jotka vievät huomiota turhan paljon. Yritän hieman poistella niitä huomenna, jos siihen pystyisin.

maanantai 1. heinäkuuta 2013

Vappukeinumassa, 2013

Aloitin tämän työn vappuna. En ole varma jaksanko koskaan tehdä sitä täysin valmiiksi, mutta tässä se minkä olen tähän mennessä saanut aikaan :) Pidän erityisesti valaistuksesta, mutta perspektiivi on aikas arseellaan.