The Lööv Story: Alkuhuuma

Tämä postaus on jatkoa näille:

• The Lööv Story: Ensitapaaminen
• The Lööv Story: Ihastuminen
• The Lööv Story: Seurustelun alku

Alkuhuuma (2009)

Vuoden 2009 alku sujui mahtavasti. Karkailimme yöllä ikkunoista kävelylenkeille tai muuten vaan oleilemaan

kahdestaan. Muistan erityisesti sen kerran, kun kävelimme yöllä lammenrantaan keinumaan.

Wanhojen tanssi -harjoitukset jatkuivat normaalisti, mutta etenkin siellä huomasimme jonkin verran kireyttä kaveriporukassamme. Minä ja Korppu yritimme kovasti heidän seurassaan pitää näpit irti toisistamme, mutta se osoittautui yllättävän vaikeaksi.

Kun Wanhojen tanssien aika sitten koitti, oli perjantai 13.2.2009. Itse tanssit menivät (tarpeeksi) hyvin, mutta jännitin niitä aivan kauheasti ja olin todella huonovointinen. Sen jälkeisenä päivänä, eli ystävänpäivänä, sairastuinkin kovaan kuumeeseen. Korppu toi minulle lohdutukseksi itseleipomiaan luumuleivoksia, jotka olivat aivan taivaallisen hyviä. Olin tosin aika pihalla, koska nukahdin heti kun hän tuli.

Vuonna 2009 tapahtui vaikka mitä ihanaa ja hassua. Kun vietin 18-vuotissynttäreitäni, Korppu antoi minulle lahjaksi itsetekemänsä maalaustelineen. Olin tosi otettu siitä! Kesälomalla taas suuntasimme seurakunnan porukalla matkalle Unkariin. Syksyllä puolestaan muutin ensimmäiseen omaan asuntooni, ja kun tulin kerran matkailun jälkeen kotiin, Korppu oli koristellut koko pienen, 18 neliön asunnon pienillä sydänlappusilla. Peilissä olevassa lapussa esimerkiksi luki "Näytät todella kauniilta tänään :3" ja kahvinkeittimessä: "Keitin on ladattu, paina vain nappia". Sängyn päädyssä luki  "Kauniita unia :*" ja maitopurkissa "Huomenta, mites nukuit? :)" Niitä lappuja oli siis ihan älyttömästi.

Joulukuussa 2009 vietimme ensimmäistä vuosipäiväämme. Minun oli tarkoitus leipoa kakku, mutta jotenkin ihmeellisesti sekoitin mielessäni munat ja voin (ei, en oikeasti tiedä miten se on mahdollista...), jonka vuoksi lisäsin taikinaan kaksinverroin voita ja voitelin vuoan kananmunilla. Kuten jo kirjoitin: en ymmärrä. Lopputulos oli etäisesti kakun näköinen, munien ansiosta vuoan reunoille liimautunut mössö. Minua suretti se mössö ihan hirveästi aluksi, mutta Korppu vain nauroi sille, joten tökkäsin kynttilän päälle ja tarjosin sitä sellaisenaan :D Ihan hyvältä se lopulta maistui.

Epäonnistunut kakku

Wanhojen tanssien jatkoilla

...jatkuu...