lauantai 7. joulukuuta 2013

7. Luukku: Taide ja sotku

Minun on pakko myöntää, ettei nyt ainakaan heti tule mieleen mitään kotioloissa toteutettavaa sotkuisempaa harrastusta kuin taide. Sen vuoksi voinkin todeta, että jos rakastat siisteyttä ja tahrattomuutta, älä aloita tätä harrastusta. Ja jos muutat yhteen jonkun taidetta harrastavan kanssa, siedätyshoidata itsesi ennen sitä. Taide ja sotku nimittäin kuuluvat yhteen. Vaikka ajattelet maalaamisen olevan vain siveltimen pitelyä, maalilla on taianomainen vaikutus päätyä joka paikkaan: vaatteisiin, matolle, lattialle, jopa lamppuihin. Vaikka ajattelisit piirtämisen olevan vain kynän pitelyä, lyijy jotenkin kummallisesti löytää tiensä sormiisi, ja ennen kuin huomaatkaan, olet piirtänyt koko kämpän täyteen sormenjälkiäsi. Säikähdän usein että mistä olen saanut noin jättimäisen mustelman reiteeni, kunnes huomaan että lyijyähän se vain on. Muistan kun kuvaamataidon opettajani lukiossa sanoi, että yksikään taiteilija ei ole voinut säästyä maalin syömiseltä. Itse voisin melkein lisätä tähän, että ei edes harrastelijataiteilija.

Hieman kuvamateriaalia:




Kädet piirtämisen jäljilta

Seurausta edellisistä kuvista


Maalipurkki "räjähti" ja sisältö lensi lamppuun

Ennen maalauspaidan hankkimista kaikki vaatteeni näyttivät tältä

Minimaaliläikkiä löytyy mitä kummallisimmista paikoista, mm. jumppapallosta

Poikaystävän kamera

 Juuri toissapäivänä sain piiiitkästä aikaa puhdistettua maalauspöytäni ja lavuaarin, olisittepa ehtineet nähdä ne! :D Hauskinta tässä on se, että taidetta harrastavan silmä itse tottuu noihin läiskiin niin paljon, ettei hän esim. siivotessaan tajua puhdistaa niitä, ennen kuin joku huomauttaa asiasta. Minunkin piti oikein etsimällä etsiä, ennen kuin aloin havaita tahroja ympärilläni.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Asiallista kielenkäyttöä sitten : )

Kiitos kommentista, tulen iloiseksi siitä!