Maaliskuussa pidin arvonnan, jonka voittaja sai itse suunnitella haluamansa maalauksen tai piirroksen. Tänävuonna voitto meni Me Vämili -nimimerkille, joka toivoi "synkähköä keiju- tai enkelitaulua". Sain voittajalta vapaat kädet ja lopputulos näkyy alla.
.png)
Työstä tuli sen verran yksityiskohtainen, ettei kaikkia kohtia saanut tarkasti näkymään tuohon kokokuvaan, vaikka kovasti yritinkin. Toisaalta juuri yksityiskohtaisuuden takia työtä oli myös helppoa ja ihanaa tehdä - kuten joskus profiiliini kirjoitinkin, minusta kuoriutuu aina välillä melkoinen nysvääjä.
Maalaus on erilainen kuin alunperin suunnittelin, sillä siinä piti olla kivellä/keinussa istuva tyttö, joka tuijottelee merelle. Puussa taas piti olla lehtiä ja pieniä valopalloja, mutta siitä tuli kuitenkin aivan liian jouluisen näköinen, joten suunnitelma meni kokonaan uusiksi. Inspiraation lähteinä toimivat loppujen lopuksi Tuulien teitä -laulu, Disneyn Kaksin karkuteillä -elokuva ja jo kauan omissa suunnitelmissanikin ollut keijun kuvittaminen. Haastetta toivat valot ja varjot, sekä läpinäkyvät siivet. Alunperin minua häiritsi hirveästi, että jos olisin varjottanut keijun realistisesti, olisi suurin osa siivistä ja selästä jäänyt pimentoon. Sitten hölmönä tajusin, että mistä minä tiedän keijujen siipien rakenteesta, saattavathan varjot toimia niissä ihan eri tavalla. Niinpä päätin tuoda siivet kokonaan näkyviin: fysiikan lakien rikkominen on täysin sallittua tässä asiassa.
Keijun ilmeen suunnittelemiseen meni kauan, koska halusin, että nuo leijuvat lyhdyt kuvastavat Tuulien teitä -laulun sanojen tapaan kauniita toiveita ja pyyntöjä. Alunperin keijulla oli hieman surumielinen ilme, mutta halusin sittenkin antaa sille toiveikkaan hymyn.
Maalaukseen meni enemmän aikaa kuin siihen normaalioloissa olisi mennyt, mikä johtuu pääosin kesätöihin kuluneesta ajasta. Elokuun alusta lähtien blogin ja maalaamistahdin olisi tarkoitus palata normaaliin. Olen Facebookin puolella julkaissut yksityiskohtia tästä työstä, kun se vielä oli keskeneräinen, ja eräs lukija kommentoikin sinne, että hänelle tulee keijusta mieleen ihan usvametsän neito. Nyt sitten soi Röllin ääni päässä aina kun katson tätä maalausta :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Asiallista kielenkäyttöä sitten : )
Kiitos kommentista, tulen iloiseksi siitä!