keskiviikko 2. tammikuuta 2013

Taidetta, taidetta(?) ja "taidetta"

Harrastelijataiteilija höpöttää




Pohdin kesällä "Taiteilija vai prostituoitu" -postauksessa sitä, mikä on oikeaa taidetta ja mikä ei. Tämä postaus käsittelee aika lailla samaa aihetta, hieman eri perspektiivistä.
Olen nimittäin listannut erilaisia tapoja tehdä taidetta ja "taidetta":


  1. Tekniikka ja idea
  2. Idea ilman ihailtua tekniikkaa
  3. Tekniikka ilman ideaa
  4. Myöhemmin lisätty keinotekoinen idea
  5. Vahinkotaide
  6. Tilaustaide
  7. Tehdastaide



1. Tekniikka ja idea


Ensimmäisen kategorian taide on kaunista katsottavaa, eli teknisesti upeaa, ja lisäksi taiteilija on sisällyttänyt taiteeseensa sanoman. Toisin sanoen, on olemassa syy miksi teos on tehty. Mieleeni tulivat esimerkiksi sellaiset teokset kuten Järnefeltin Raatajat rahanalaiset tai Edelfeltin Lapsen ruumissaatto.

Järnefelt, Eero, Raatajat rahanalaiset (1893)
Edelfelt, Albert, Lapsen ruumissaatto (1879)





2. Idea ilman ihailtua tekniikkaa


Idea on mahtava, saa aikaan elämyksiä katsojissa ja herättää uusia ideoita, kuten edellinenkin. Idea ja ajatukset kuitenkin heräävät vasta kun teoksen pointti tulee esiin, sillä sitä ei voi nähdä ainakaan ihan heti teosta katsellessaan. On ehkä hieman tylyä kirjoittaa ettei ihailtua tekniikkaa ole, mutta tarkoitankin lähinnä sitä etteivät katsojat teosta katsellessaan yleensä ajattele: "Vau, miten joku voi olla noin hyvä maalaamaan! Näyttää ihan oikealta!" Tämä kategoria onkin melko valtava, koska sillä voidaan tarkoittaa monenlaista taidetta, niin esittävää kuin abstraktiakin. Jan-Erik Anderssonin Kuningastie kuuluu tähän kategoriaan.

Andersson, Jan-Erik, Kuningastie (2001)



3. Tekniikka ilman ideaa


Tähän kategoriaan kuuluvat mm. maisemamaalaukset, joissa koko idea on maiseman kauneus. Ne eivät siis ota kantaa mihinkään erityiseen tai yritä herättää uusia ajatuksia. Tällaisia teoksia nimitetään usein myös toritaiteeksi.


4. Myöhemmin lisätty "keinotekoinen" idea



Taiteilija maalaa paperille mitä tahansa ja keksii idean vasta jälkikäteen. Etenkin jo myyvät taiteilijat tuntuvat mielestäni sortuvan tähän, ja ne jotka ovat kätevämpiä suustaan kuin käsistään. Esimerkki Aku Ankka-lehdestä valaisee tätä kategoriaa hyvin:




5. Vahinkotaide


"Nerokas idea" syntyy vahingossa, esimerkiksi taidetta katsovan mielessä. Kyseessä ei välttämättä tarvitse olla edes taideteos. Tämä ajatus tuli mieleeni kun Kokkolassa varastettiin helluntaiseurakunnan seimi; vain Marian alavartalo jäi paikoilleen ja taiteilijan annettiin tulkita tätä varkaudesta syntynyttä "taideteosta". Taiteilija Maria Liulia tulkitsi näin:

"Naisen keskeinen tehtävä kirkossa on siirtää miesten luomat ja hallinnoimat uskonnot sukupolvelta toiselle mahdollisimman muuttumattomina. Naisen ajattelua, siis päätä, ei tarvita. Keholle on enempi käyttöä mutta myös siksi sitä pitää kontrolloida ankarasti. Kokkolan seimen Maria on nyt sitten täysin päätön"

Lue artikkeli kyseisestä aiheesta täältä.


6. Tilaustaide


Tilaustaide, eli siis tilaustyönä tehty teos. Tilaaja voi joko antaa suorat ja tiukat ohjeet mitä teokseen haluaa, tai sitten jättää taiteilijalle vapaat kädet. Taiteilijalla ei kuitenkaan loppupeleissä ole kauheasti valtaa työhönsä ja niinpä omia "sanomia" ja ideoita ei yleensä lisätä teokseen.


7. Tehdastaide


Ihmiset (tai pahimmassa tapauksessa koneet) maalaavat tismalleen samaa teosta uudelleen ja uudelleen, tai vetävät julisteen päälle muutamia maaliviiruja, että ne näyttävät oikeilta maalauksilta.



En ota vielä kantaa siihen mikä tai mitkä luettelemistani tyyleistä ovat oikeaa taidetta ja mitkä eivät. Sinä puolestasi voit kertoa mielipiteesi vastaamalla alle ilmaantuvassa tammikuun kyselyyn. Voit tietysti myös pohtia aihetta kommentein!


_________________________

ps. Joululoman ja kiireiden vuoksi uusia postauksia ilmestyy vähemmän : ) Hyvät uudet vuodet kuitenkin kaikille!

4 kommenttia:

  1. Hyvin eritelty ja määritelty erilaiset tavat tehdä taidetta.

    "Oikeaksi" taiteeksi laskisin itse kaiken mihin liittyy jokin fiksu idea eli ainakin kaikki paitsi neloskohta. Tosin voihan neloskohdan mukaankin tehdystä taiteesta tulla fiksua lopulta, jos teokseen yhdistetään fiksu idea jälkikäteen. Tämä on tosin melko sattumanvaraisia ideoita ja tarkoituksia luova menetelmä. Taiteilijalle menetelmä voi olla hyvinkin hyödyllinen, jos meinaa ideoissaan jumittua kaavoihin. Taiteilija voi löytää uusia ajatuksia itsekin, etsimällä ajatuksia kaaoksen keskeltä.

    Vahinkotaide menee samoin periaattein, idean syntyessä vasta jälkikäteen, ja on jälleen toimiva taiteilijan työkalu. Esimerkki kohdassa 5 todistaa, että ideoita voi hyvin luovasti yhdistää melko rajattomin mahdollisuuksin.

    Tilaustaiteessa voi usein keskittyä tilaajan tai teoksen saajan persoonan tulkitsemiseen ja korostaa tiettyjä piirteitä. Merkityksiä voi luoda hyvin. Vaikka tilaaja pyytäisi vain esim. maisemakuvaa maiseman vuoksi, voi tietyn maiseman valitseminen kertoa paljon henkilön luonteesta.

    Tehdastaidekin voi sisältää kauniita ideoita, koska alkuperäinenhän on luotu joku yllämainittu periaate mielessä. Usein tehdastaide taitaa tosin olla "toritaiteen" tapaista, eli tekniikan esittelyä, ja pointtina on olla vain silmälle miellyttävää katseltavaa. Kertoohan teos kuitenkin aina jotain ainakin siitä pitävästä, esim. että hän pitää perinteikkäitä kulttuurinsa maisemia tärkeinä ja arvostaa siis vaikka sitä suomalaista metsää tai peltoa ja perinteikäistä tapaa nähdä ne tietyin merkityksin, työn ja elannon antajina tai elämän pysyvyyden merkkinä jne...

    Taiteessa uuden luominen ja uusien merkitysten löytäminen kiehtoo aina. Paljon kuitenkin toistuu samat merkitykset eri näkökulmin ja eri ihmisiä koskettaen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos todella paljon mielenkiintoisesta vastauksestasi! :D Tässäpä minulle pohdittavaa. Miten mielestäsi taiteelle käy jos sen takana on idea, mutta se on (ainakin omasta mielestäsi) todella huono?

      Poista
    2. Kyllä aina tietty pyrin ottamaan muiden näkökulmat huomioon eli vaikka omasta mielestäni teoksessa olisi tyhmä pointti, saattaa se jollekin toiselle olla merkityksellinen ja tärkeämpi. Tai saattaa olla etten itse vain tajua täysin sen hienoutta. :) Suvaitsen niin paljon kuin pystyn. Jotkut jutut on vaan sitten sellasia, ettei niitä sitten "oikeaksi" taiteeksi tunnustaisi.

      Ikävää on se, jos taide korottaa ja kannustaa arvoja, joita ei mielestäni tulisi kannustaa, on se sitten järjetöntä kuluttamista kuten joulun markkinoinnissa tai jotain radikaalimpaa kuten rasismia tai muuta ihmisarvoja loukkaavaa. Fiksu ihminen voi tietenkin tajuta, mitä teoksella haetaan ja suhteuttaa idean siihen, jolloin teos voi myös toimia vastakkaisesti antaen pohdittavaa. Kriittinen näkökulma kuitenkin uupuu varmasti monilta. Taiteen hyväksikäyttö "pahojen" arvojen kannustamiseen on helposti tuomittavaa. Eihän se huono taide kuitenkaan vahinkoa tekisi, jos kaikki osaisivat ajatella fiksusti.

      Poista
  2. Oon itseasiassa aika samaa mieltä kanssasi :) Kiitos vastauksesta!

    VastaaPoista

Asiallista kielenkäyttöä sitten : )

Kiitos kommentista, tulen iloiseksi siitä!