keskiviikko 22. heinäkuuta 2015

En osaa enää piirtää!

...enkä maalata, enkä kirjoittaa blogia, enkä tehdä oikeastaan mitään muutakaan taiteeseen liittyvää. Toisin sanoen minua vaivaa taas taideblokki. Onneksi se päihittää minut näin pahasti vain noin kerran vuodessa. Tuntuu kuitenkin todella ikävältä, kun pääni pursuaa ideoita, mutta ryhdyttyäni piirtämään käsi ei tottelekaan niin kuin haluaisin. Tämän seurauksena minulla on 10 keskeneräistä piirustusta, kaksi keskeneräistä karikatyyri-työtä, kaksi keskeneräistä tilaustyötä (joilla ei onneksi ole mikään kiire), kaksi keskeneräistä maalausta, yksi keskeneräinen trukkilavasohva ja pino keskeneräisiä villasukkia. Myös sosiologian esseeni, jota olen yrittänyt heinäkuun ajan näpyttää, tuntuu junnaavan pahasti paikoillaan.
Tarkoituksenani oli suunnitella turkistarhaamisen vastainen t-paita, mutta vielä en ole onnistunut. Taustalla on näkyvissä myös edellä mainittu keskeneräinen trukkilavasohva.
Tänään istuin ulkona kynä kädessä ja paperipinkka kainalossa. Lupasin itselleni piirtää yhtä tuhoon tuomittua työtä vähintään tunnin, jotta piirustusinto heräisi. Se saattoi auttaa, sillä levinnyt lyijy ei ärsyttänyt enää niin paljon kuin eilen. Silti olen taas alkanut hieman epäilemään itseäni: voinko perustaa yrityksen, jos minulle tulee tällaisia "taidottomia kausia"? Vai tuleeko näitä kaikille? Pitääkö vaan purra hammasta ja pakolla yrittää tehdä teokset loppuun?

Sottainen ja aivan liian täysi maalauspöytä
En ole kuitenkaan täysin lannistunut kaikessa luovassa tekemisessä. Siinä missä piirustusinto on hiipunut, virkkausinto on ampaissut taivaisiin. VIRKKAUSinto, oikeasti? (en ole koskaan osannut virkata: ala-asteella en päässyt nauhaa pidemmälle ja kotitalouskoulussa opettaja tuntui luovuttavan kohdallani.) Virkkausinnon heräämiseen vaikutti melkeinpä uskonnollinen valaistuminen, jonka koin selatessani luokkatoverini Katjan blogia. Blogista löytyi nimittäin aivan hurmaava virkattu häämekko (linkin takaa tuo ensimmäinen), josta minun vain oli pakko saada oma versioni toteutettua. Ostin siis virkkuukoukun ja ohutta puuvillalankaa, ja tuijotin koko viikonlopun tutoriaaleja siitä, kuinka virkataan kukkia. Ja kyllä tämä tästä pikku hiljaa alkaa sujua, tosin vielä melko kömpelöiltä näyttävät kukkaset.
Valkoisten kukkien näpertäminen kesti pari viikkoa. Sitten tajusin kirkkaasti, että häihini on vähintään kolme vuotta aikaa, joten ajattelin käyttää virkkausintoni johonkin ajankohtaisempaan. Tämän seurauksena rupesin puolestaan valmistamaan kahdelle pienimmälle pikkusiskolleni synttärilahjoiksi ihania afrikankukkakilpikonnia, joita bongasin Neulovan Ninjan blogista. Onhan tuo aloittelijalle aika haastava projekti, mutta en ole onneksi kertonut lapsille aikeistani mitään - voin toisin sanoen jättää hommat kesken, mikäli ne eivät ota onnistuakseen.
Viime viikonloppua vietin katsomalla afrikankukka-tutoriaaleja.

Virkkaamisen lisäksi minun on pitkästä aikaa tehnyt mieli lukea kirjoja. Sain esimerkiksi viimein luettua Vanhan testamentin loppuun (ja näin viime yönä kauheaa painajaista siitä, kuinka Jumala kuritti minua Mooseksen kanssa, koska virkkasin niin huonoja afrikankukkia...), ja viime viikolla luin Eveliina Lundqvistin "Salainen päiväkirja eläintiloilta" -teoksen, joka kertoo Lundqvistin työharjoittelujaksoista suomalaisilla eläintiloilla. En olisi ikinä uskonut voivani lukea eläinoikeuskirjallisuutta (koska pelkäsin menettäväni yöuneni), mutta viikonlopun Popkadun Rytmipuisto -nimisessä tapahtumassa koin yhtäkkiä vastustamatonta halua lukea juuri tuon teoksen. Kirja on todella hyvä ja suosittelen sitä lämpimästi kaikille. Liityin heti sen luettuani Lundqvistin perustaman eläinten turvakoti Saparomäen kannatusjäseneksi ja tarjouduin muun muassa lahjoittamaan taidetta yhdistykselle myytäväksi. Lundqvist vastasi viestiini melkein heti, ja vaikutti ilahtuneelta tarjouksesta. Jos teillä lukijoillakin on halua auttaa, niin suosittelen tutustumaan Saparomäen nettisivuihin. Siellä mainitaan tarpeellisiksi osaajiksi muun muassa eläinlääkäri, eläintenhoitaja, timpuri, LVI-osaaja, sähköasentaja, arkkitehti, graafikko, kääntäjä, taiteilija, varainhankkija sekä valo- tai videokuvaaja.

Vielä näin lopuksi palaan alkupään asiaan: pahoittelen Facebookin ja Instagram-tilini hiljaisuutta. Ehkäpä tässä lähipäivinä motivoidun ja pääsen eroon blokistani.

3 kommenttia:

  1. Onnea virkkausinnostuksen johdosta! Siihen hommaan jää koukkuun (hehe) :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hehee, kiitos :'D Olenko jo kertonut, kuinka arvostan puujalkoja?

      Poista

Asiallista kielenkäyttöä sitten : )

Kiitos kommentista, tulen iloiseksi siitä!