Suunnitelmat muuttuvat, olisihan se pitänyt ottaa huomioon. Viime postauksessa kirjoitin, kuinka aloitin kuudennentoista teoksen maalaamisen näyttelyä varten muutama viikko takaperin. Tuolloin aikataulut näyttivät selkeiltä: minulla olisi ennen taidenäyttelyn avajaisia töitä kaupan puolella vain noin 4-6 tuntia per päivä ja yksi viikonloppu kokonaan vapaana. Ehtisin hyvin viimeistellä viimeisen teoksen ja lisäksi hoitaa muut näyttelyä varten tehtävät valmistelut, kuten maalausten lakkaamiset, avajaispuheen kirjoittamisen, teoslappusten kirjoittamiset, hinnoittelun, teosluettelon laatimisen ja myyntisopimusten luonnostelun. Lisäksi tarvikkeiden hankkiminen (kiinnitysvälineet, tarjoiltavien leipominen, kuohuviinilasien vuokraus, serviettien osto...) hoituisi kätevästi siinä sivussa. Haaveissani oli myös nettisivujen uudistaminen ennen avajaisia. Kiire tulisi, mutta eikö sitä aina loppujen lopuksi saa kiireen aikaan loppumetreillä?
Sitten kävi niin, että yksi työntekijöistä sairastui ja vuoroista kaupan puolella tulikin yli kahdeksantuntisia. Suunnitelmat menivät uusiksi: herätys soimaan joka aamu ennen seitsemää, maalaamista aamulla pari tuntia. Maalaaminen jatkuu iltaseitsemän jälkeen, kun pääsen kotiin. Tänään näyttelyyn on aikaa enää pari päivää, enkä ole saanut nukutuksi, sillä viimeinen ja yhä keskeneräinen maalaus pyörii päässäni. Heräsin viime yönä puoli kolmesta saakka jatkuvasti katsomaan kelloa. Tiedän, että viime postauksessa lupasin olla ottamatta stressiä viimeisestä maalauksesta, mutta teos on niin lähellä valmistumista, että harmittaa jos se jää kesken!
Avajaispuheen kirjoittamista en ole vieläkään aloittanut, mutta lohduttaudun sillä, että ihmiset tulevat katsomaan teoksia eivätkä kuuntelemaan mitään syvällistä saati omaelämäkerrallista tarinaa. Tarjoiltavien hankkimiset ulkoistin, sillä leipomiseen ei olisi aikaa (spoileri: tilasin aivan ihanaa vegaanista mansikkatökkäyskakkua Kahvila Kissatenista). Viime yönä sain tehtyä teoslaput, hinnoittelut ja myyntisopimukset valmiiksi. Teosluetteloa en sen sijaan voi tehdä ennen kuin tiedän missä järjestyksessä haluan maalaukset seinälle.
Paperipussiin hengittelyä voisi kokeilla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Asiallista kielenkäyttöä sitten : )
Kiitos kommentista, tulen iloiseksi siitä!