keskiviikko 3. heinäkuuta 2013

Taivasikkuna, 2013


Taivasikkuna syntyi aika mielenkiintoisella tavalla. Istuin tylsistyneenä ja hieman surumielisenä katsomassa TV:tä ja päätin sitten alkaa maalaamaan. Halutti hirveästi tehdä vesipisaroita, niinpä maalasin ensin pohjavärin ja aloitin pisarat. Ne onnistuivat todella hyvin ja lopputulos muistutti minusta luomiskertomusta. Olimme joskus erään opiskelutoverin kanssa keskustelleet kuinka hienoa olisi joskus maalata se, koska se on vain jotenkin maalauksellinen stoori :D Muut eivät kuulemma näe sitä niin, mutta mun mielestä jo "Jumalan henki liikkuin syvyyksien yllä" kuulostaa aikas jännältä.

Noh, joka tapauksessa, suunnitelmiin tuli muutos, kun muistin miten yksi nettipiirustuskerhon jäsen oli kertonut minulle unestaan, jossa oli kiemurtelevia sateenkaaria. Hetken mielijohteesta päätin maalata ne. Siitä puolestaan tuli mieleeni viime viikon rippileiri, ja siellä kuullut laulut kuten "Väsyneet maan" (kannattaa kuunnella), "Martin Luther Kingin laulu" ja "Mitähän tekevät Taivaassa", sekä oppitunti jonka pidin Taivaasta rippikoululaiselle. Päätin maalata oman näkemykseni Taivaaseen saapumisesta.
Kukaan ei tiedä millainen paikka Taivas on, mutta lyhyesti kuitekin sellainen, jota ei voi ihmismielellä käsittää ja jossa ei ole enää surua, murhetta tai kipua. Paikka, jossa ainakin minulle jälleennäkemisen riemu on tärkein asia. Kuvassa on pieni, musta läntti "taivaanrannassa", ovat itseasiassa ne läheiset, jotka ovat menneet sinne edeltäkäsin. He juoksevat vastaan.

En tiedä, olenko väsynyt tai jotain, mutta mulla oikeasti itketti ajatus jälleennäkemisestä niin paljon että pillitin ihan täysillä samalla kun maalasin tätä työtä :D

Syntyprosessi:







Pidän todella monesta asiasta tässä työssä. Sateenkaaret ovat kivasti taustalla, ja kuuluvat hyvin kristilliseen symboliikkaan. Myös vesipisarat onnistuneet hyvin ja tunnelma juuri se mihin pyrin. Harmittamaan jäivät mielestäni liian monet vesipisarat, jotka vievät huomiota turhan paljon. Yritän hieman poistella niitä huomenna, jos siihen pystyisin.

8 kommenttia:

  1. Anteeksi että tulen näin anonyyminä kommentoimaan, mutta pakko sanoa et tää on tosi upee ja tietyllä tavalla koskettava maalaus! Harvoin tällaisiin teoksiin törmää :) Mulle tuli kauheen haikea olo kun luin tekstiä ja katselin kuvaa. Ei ollut kyyneleet kaukana :')

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tarvitse anteeksi pyydellä, kyllä kuka tahansa saa tänne kommentoida! :)

      Olipa ihana kommentti, upeaa kuulla, että työni koskettaa muitakin kuin itseäni. Kiitos todella paljon!

      Poista
  2. maahan osuneet vesipisarat ovat todella hienosti tehty, vitsit mikä maalaus! :---)

    VastaaPoista
  3. Hei, olen seurannut blogiasi jo jonkin aikaa ja mielestäni maalauksesi ovat todella upeita ja sinulla on valtavasti taitoa ja luovuutta.
    "Taivasikkuna" viehätti minua niin paljon, että ajattelin kommentoida.:)

    Minusta oli kiinnostavaa lukea, mistä sait inspiraatiosi kyseiseen työhön ja miten se kehittyi monen vaiheen kautta lopulliseksi kokonaisuudeksi. Työvaihe, jossa on tausta ja vesipisarat tuo minullekin mieleen luomisen, erityisesti ensimmäinen työvaihe.
    Kaikessa yksinkertaisuudessaan siinä on kaikki, mitä Raamattu antaa tietää luomistyön ensimmäisestä vaiheesta; pimeys, tyhjyys, syvyys, muodottomuus. Olen itse halunnut jo pitkään kuvittaa (1. Moos. 1:1-2):n, mutta en ole saanut vaan aikaiseksi.
    Erityisesti se miten Jumala liikkui vetten päällä kiehtoo minua. Minulle tulee osittain englannin kielestä "hover" mieleen suomen kielen "lekuttaa", kuten esim. tuulihaukka, joka lentää paikallaan aukealla paikalla saalistaessaan. :D

    Sateenkaaret ovat ihana lisäys, onhan sateenkaari vanhastaan toivon symboli ja Vanhan testamentin mukaan liiton merkki; se muistuttaa meitä Jumalan armosta.

    Ilahduin lukiessani, että sinua oli inspiroinut hengelliset laulut, sillä ne ovat yksi suurimmista inspiraatioista myös minulle. Itse kuuntelen paljon spirituaaleja ja useimmat töistäni ovat syntyneet laulujen innoittamina.
    Aihe, joksi maalauksesi lopulta kehittyi; taivaaseen saapuminen, on mielenkiintoinen ja sinun näkemyksesi siitä on todella kaunis ja omalaatuinen; kiitos että jaat sen. <3

    Mainitsemasi jälleennäkemisen odotus tulee esille todella voimakkaasti vanhoissa spirituaaleissakin, kuten lauluissa "I'm Coming Home", "Glory Glory Hallelujah" ja "Down By The Riverside".
    Minä myös uskon läheisten jälleennäkemiseen. Upeinta taivaassa on mielestäni kuitenkin ikuinen yhteys Jumalaan.
    Kun katselen maalaustasi, minulle tulee positiivisia ajatuksia.
    En voi olla ajattelematta vanhan negrospirituaalin sanoja; "Jordan's river is deep and wide, Hallelujah. Meet my mother on the other side, Hallelujah. Jordan's river is chilly and cold, Hallelujah. Chills the body, but not the soul, Hallelujah." Laulussa Jordan virta on metafora, jolla kuvataan kuolemaa ja sen ylittäessä saapuu paratiisiin, jossa vastassa on äiti ja Kristus itse. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ohhoh, onpas pitkä kommentti, kiitos siitä! : D

      Tosi upeaa kuulla, että ihmiset pitävät Taivasikkunasta. Olen DeviantArtissakin saanut siihen enemmän kommentteja kuin mihinkään muuhun työhöni. Ihanaa, että maalaukseni on myös herättänyt sinussa ajatuksia ja tuo mieleen lauluja :)

      Olen itsekin jo pitkään halunnut kuvittaa luomiskertomuksen. Kun opiskelin hepreaa, oli kuvaus luomisesta jotenkin todella maalauksellisen kuuloinen. En tosin enää muista mitä sanaa tuosta "leijumisesta" tai "lekuttelusta" käytettiin, mutta se oli kuitenkin vähän erilainen kuin mihin on totuttu.

      Poista

Asiallista kielenkäyttöä sitten : )

Kiitos kommentista, tulen iloiseksi siitä!